Lapsiystävälliseen yhteiskuntaan

Suomi on hyvä maa lapsille. Kohtuullista on tunnistaa, että lapsiperheille ja suoraan lapsille suunnatut palvelut ovat monilta osin kattavat ja laadukkaat. Työtä lasten puolesta tekevät neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä koulutetutammattilaiset, joista moni on unelma-ammatissaan.

Samaan aikaan suomalaisten tulevaisuuden haaveissaperheen perustaminen on kirkkaana kärkisijoilla.

Ei ole sattumaa, että suomalaisten miesten arvoissa on tapahtunut ja tapahtumassa suuri muutos. Kun 1980-luvulla suomalainen mies halusi suunnata vapaa-aikansa kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin, on tänä päivänä kärkisijoilla lapset, perhe ja puoliso. Luolamiehestä on tullut hoivavastuuta kantava kasvattaja.

Käsityksemme perheestäkin on muuttumassa. Kyse on lapsen oikeudesta elää, kasvaa ja kehittyä perheessä, jossa vanhemmat saavat yhteiskunnalta täyden hyväksynnän ja tuen parisuhteelleen. Jokainen maamme 600 000 lapsiperheestä on erityinen ja tarvitsee tukea. Suomi on valmis hyväksymään, että perheen vanhemmat voivat olla samaa sukupuolta.

Valtion ja kuntien palveluiden ohella perheet saavat laajaa tukea kansalaisyhteiskunnalta. Monet suomalaiset antavat vapaaehtoisina aikaansa lasten harrastustoimintaan ja vanhempien kohtaamiseen. Perhekahvilat, seuratoiminta, vanhempainyhdistykset, nuorisotyön vapaaehtoiset. Osana tätä on kirkkojen laaja lapsi-, nuoriso- ja perhetyö. Muun muassa kirkkojen perheneuvonta on esimerkki ammattilaisten tuesta jokaiselle kynnyksen ylittävälle, tukea moniin vaativiin elämäntilanteisiin. Ihmistä ei haluta jättää yksin. Suomi on hyvä maa lapsille. Koko ihmiskunnan tarinassa Suomi on yksi maailman parhaista paikoista olla lapsi.

Silti emme yhteiskuntana ole valmis. Vuotokohtia löytyy. Pystymme parempaan tiellä kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaa. Onnistumisestamme on kiinni Suomen elinvoima. Onnistumisemme on esimerkin voimaa muille kansakunnille kilvoittelussa lapsiystävällisestä maailmasta.

Suomi tarvitsee osumatarkkuutta. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Siksiuuden lapsiasiavaltuutetun kauden alkaessa pureudumm etutkittuun tietoon perustuen seuraaviin teemoihin:

1. Lapsitalous. Päätöksentekijöille on tuotettava tietoa lapsiin kohdistuvien palveluiden ja tulonsiirtojen tuotoista. Lapset ovat investointi, eivät kuluerä. Väärä säästö on huomisen velkaa.
2. Lapsivaikutukset. Yhteiskunnan onarvioitava sen eri päätösten vaikutukset lapsiin.Tämä auttaa meitä kestäviin päätöksiin. Jokainen nappula on pidettävä kärryillä.
3. Lapsiystävällinen työelämä. Työurien pidentäminen, tuottavuuden lisääminen ja hoivavastuun kantaminen on pystyttävä yhdistämään.Työmarkkinajärjestöt ovat lapsipolitiikan tulevaaydintä.
4. Lasten Suomi. ”Hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää.” Nämä lastenlaulun sanat kertovat enemmän meistä aikuisista kuin lapsukaisistamme. Lasten on saatava sanoittaa elämäänsä. Meidän aikuisten tehtävä on kuulla ja kuunnella.