Huostaanotto ja lapsen sijoittaminen sijaishuoltoon ovat voimakas interventio lapsen ja hänen vanhempansa perusoikeutena turvattuun perhe-elämään. On ymmärrettävää, että lapsi ja vanhemmat eivät aina ole yhtä mieltä viranomaisen kanssa huostaanoton tarpeesta. Heidän oikeusturvansa kannalta on tärkeää, että asia voidaan saattaa riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Tahdonvastaiset huostaanottoasiat käsitellään tuomioistuimessa kiireellisinä. Tästä huolimatta käsittely voi pisimmillään kestää huostaanottohakemuksen jättämisestä alkaen jopa puolitoista vuotta, jos hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Ratkaisu muuttuu enää hyvin harvoin KHO:ssa.
Puolitoista vuotta on lapsen elämässä pitkä aika. Pitkä oikeuskäsittely on lapselle epävarmuutta aiheuttava, kuormittava tekijä. Pahimmillaan se voi vaarantaa perheen jälleenyhdistämistavoitteen, joka lastensuojelulain mukaan on otettava huomioon lapsen edun mukaisella tavalla sijaishuollon toteuttamisessa.
Perustuslakivaliokunta antoi alkuvuodesta lausunnon (PeVL 55/2014 vp) hallintoasioiden muutoksenhakusäännöksiä koskevasta lakiesityksestä. Esityksessä ehdotetaan mm. valituslupamenettelyn laajentamista uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa KHO:een. Lastensuojeluasioita esitys ei koske. Lausunnossaan valiokunta kuitenkin katsoo, että mahdollisuutta laajentaa valituslupajärjestelmää jatkossa lastensuojeluasioihin on syytä selvittää.
Tämä on lämpimästi kannatettava ehdotus. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyy lapsen edun näkökulmasta useita seikkoja, jotka puoltavat asian nopeaa käsittelyä, kuten valiokuntakin toteaa. Valituslupamenettelyn myötä KHO:ssa käsiteltävien asioiden määrä vähenisi ja siellä ratkaistavien asioiden käsittely nopeutuisi.
Valituslupamenettely osaltaan parantaa lapsen oikeusturvaa. Ensisijaisesti tavoitteena olisi kuitenkin oltava tahdonvastaisten huostaanottojen vähentäminen. Sosiaalihuollossa ollaan siirtämässä painopistettä ennaltaehkäiseviin toimiin. Huostaanottojen tarve ei kuitenkaan kokonaan poistu. On siis panostettava siihen, että lapsi, vanhemmat ja viranomainen voisivat entistä useammin yhteisymmärryksessä sopia toimenpiteistä.
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä lapsen osallisuuteen, sekä sosiaaliviranomaisessa että tuomioistuimissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan lapselle oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Tämä oikeus on kaikilla lapsilla, ilman ikärajoituksia. Aito kuunteleminen, mielipiteiden huomioiminen ja päätösten perusteleminen lapselle ja vanhemmalle ymmärrettävällä tavalla auttavat perhettä hyväksymään kielteisiäkin päätöksiä. Se on myös keino löytää yhteisesti sovittavissa olevia ratkaisuja. Lapselle, jonka elämästä ensisijaisesti on kyse, tämä on erityisen merkityksellistä.
Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
Pitäisi myös tutkia nopeasti nopeita sijoituspäätöksiä. Mieluiten etukäteen. Väärin perustein, tutkimatta tehty sijoitus muutetaan helposti huostaanotoksi tai pidemmäksi sijoitukseksi. Se onkin tuossa vaiheessa helppoa, kun lasta ja vanhempia voidaan kiristää kieltämällä yhteydenpito. Tai yhteydenpito, siis puhelu tai tapaaminen, sallitaan vain niin että sijoituskodin työntekijä seisoo vieressä valvomassa sitä. Harva lapsi uskaltaa tuolloin avautua esim. sijoituskodin nurjista puolista. Tai karata kotiin, kuten minun lapseni teki. Vangellakaan ei ole Suomessa niin tiukkaa kuin sijoitetuilla lapsilla.
VastaaPoistaKuinka voidaan huomioida huostaanotetun nuoren mielipide sijoituspaikan vaihdosta,jos muuttopäivä on sovittu ennen uuteen paikkaan tutustumista, ja nuoren ja vanhempien kuulemista.Entä jos paikka ei tunnu oikeanlaiselta ja nuori vastustaa muuttoa ja ahdistuu entistä enemmän ja voi huonommin,.
VastaaPoistaKuinka käy nuorelle,jos vastentahtoisesti joutuu taas uuteen paikkaan ,kauas läheisistä. Ongelmia on toki ollut entisessä paikassa,mutta pelastaako siirto nuoren elämän ,varsinkin jos nuorella olisi halu muutokseen nykyisessä sijoituspaikassa.
Nuori kokee asian päätetyksi ja hänen mielipiteen kuuleminen on muodollisuus ,jolla ei ole mitään merkitystä. Ja taitaapa olla oikeassa...