9. toukokuuta 2017

Mietteitä Suomen turvapaikkapolitiikasta

Syksyllä 2015 Euroopan unionin jäsenmaista haki turvapaikkaa yli miljoona ihmistä. Suomesta turvapaikkaa haki noin 32 000 henkilöä. Pian hakijamäärän kasvettua alettiin suomalaista kansainvälisen suojelun myöntämisen kriteerejä kiristämään. Joulukuussa 2015 Suomen hallitus hyväksyi turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, jossa linjattiin turvapaikkapolitiikan kiristyminen ja esimerkiksi valitusaikojen lyhenemisen valmistelu kiireellisenä. Lisäksi hallitus päätti tehdä uuden arvion Afganistanin tilanteesta sekä tarkistaa sisäisen paon kriteerejä. Lisäksi hallitus päätti, että hakijoiden kotimaihin viestittäisiin turvapaikkapolitiikan tiukennuksista.

Keväällä 2016 ulkomaalaislaista poistettiin mahdollisuus myöntää humanitääristä suojelua. Sitä oli aikaisemmin voinut saada kotipaikan turvallisuustilanteen takia, mikäli edellytyksiä ei ollut turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiseen. Tätä oli myönnetty muutamalle sadalle henkilölle vuosittain. Humanitäärisen suojelun päätökset olivat jäissä sen aikaa, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä.

Samalla Maahanmuuttovirasto tiukensi linjauksiaan. Tiedotteessa muutoksia perusteltiin muuttuneella turvallisuustilanteella, myöhemmin Maahanmuuttovirasto totesi, että kyse oli linjanmuutoksista. Virasto tiukensi mahdollisuuksia myöntää toissijaista suojelua aseellisen selkkauksen perusteella. Humanitäärisen suojelun poistaminen lisäsi osaltaan mahdollisuuksia soveltaa maan sisäistä pakoa ja olla myöntämättä kansainvälistä suojelua.

Lakimuutokset, jotka koskivat oikeusapua sekä valitusaikoja, tulivat voimaan syyskuun alusta 2016. Valitusaikoja lyhennettiin, Maahanmuuttoviraston päätöksestä tuli tehdä valitus hallinto-oikeuteen kolmessa viikossa entisen neljän viikon sijaan. Hallinto-oikeuden päätöksestä tuli valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kahdessa viikossa entisen kolmen viikon sijaan. Valtio maksoi hakijan avustajan kulut hakijalle vain, jos hakija oli erityisen haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi alaikäinen.

Vuonna 2016 turvapaikkapäätöksiä valmisteli ja teki Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikkö, jonka työntekijöistä suurin osa oli aloittanut työnsä marraskuun 2015 ja toukokuun 2016 välisenä aikana. Tiukentunut laki, tiukentuneet linjaukset sekä uusien työntekijöiden suuri määrä johti siihen, että hallinto-oikeus palautti suuremman osan viraston päätöksistä takaisin kuin mitä aikaisemmin oli tapahtunut. Valitusaikojen lyhentäminen tässä yhteydessä oli hallitukselta ja eduskunnan enemmistöltä tietoinen tapa vähentää tehtyjä valituksia. Avustajan rooli puhuttelussa voi joissain tapauksissa olla tärkeä. Ehkä useammin hakijan eduksi kuin vahingoksi.

Maahanmuuttoviraston tehtävä on kansainvälisten sopimusten ja Suomen lain, mukaan lukien perustuslaki, noudattaminen. Maahanmuuttoviraston toimintaa on arvosteltu sekä liian tiukaksi että liian avoimeksi. Vuodesta 2016 alkaen on painottunut kritiikki liian tiukasta politiikasta. Monet kansalaisjärjestöt ovat suunnanneet kritiikkinsä Maahanmuuttovirastoon. Osin kritiikki on ollut asiallista. Osa kritiikistä on kuitenkin systemaattisesti pyrkinyt viemään Maahanmuuttovirastolta uskottavuuden ja legitimiteetin.

Huhtikuun alussa keskusteluun nousi maasta poistaminen tilanteessa, jossa kielteisen lainvoimaisen päätöksen saanut henkilö ei halua itse poistua maasta. Vaadittiin ”laittomien pakkopalautusten” lopettamista. Tätä perusteltiin niin perustuslailla, Maahanmuuttoviraston huonoilla päätöksillä kuin ulkoasiainministeriön suomalaisille turisteille tarkoitetuilla matkustustiedotteilla. Matkustustiedotteet ovat varmasti hyviä matkustustiedotteita, mutta niillä on hankala perustella linjauksia kansainvälisen suojelun myöntämisestä. Maan suomalaiseen tilanteeseen verrattaen huonompi turvallisuustilanne ei vielä tarkoita, että jokainen henkilö tästä maasta saisi kansainvälistä suojelua Suomesta.

Ulkomaalaislaissa säädetään lasten edun huomioimisesta. Lainsäädännön tulkinnassa tämä ei kuitenkaan nykyisellään tarkoita sitä, että jokainen lapsi saisi oleskeluluvan. Tärkeää on, että Maahanmuuttovirasto huomioi päätöksissään lapsen erityisesti haavoittuvan aseman. Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista onkin saanut oleskeluluvan.

Suomen maahanmuuttopolitiikasta voi luonnollisesti olla myös eri mieltä kuin mitä nykyinen hallitus. Jälkikäteen tarkasteltuna ei voi pitää kohtuullisena esimerkiksi valitusaikojen lyhentämistä. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa lainsäädäntöä oli kiristetty, linjauksia oli kiristetty ja suurin osa päätöksentekijöistä ja puhuttelijoista oli uusia. Käsiteltävien hakemusten määrä moninkertaistui.

Maahanmuuttoviraston ja suomalaiseen oikeusjärjestelmän legitimiteetin haastaminen ei ole toivottavaa. Suomalaisen oikeusjärjestelmän läpi käynyt päätös kansainvälisestä suojelusta ei ole laiton. Toki myös Korkeimman hallinto-oikeuden yksittäisiä päätöksiä ja linjauksia voi arvioida asiaperustein. Jos luottamus suomalaisia viranomaisia ja oikeusistuimia kohtaan menee, vaikuttaa tämä koko kansainvälisen suojelun järjestelmään ja voi kyseenalaistaa myös myönteiset päätökset.

Lapsiasiavaltuutettu on esimerkiksi nostanut esille huolensa edustajatoiminnasta. Ilman huoltajia maahan tulleen alaikäisen edustaja käyttää puhevaltaa hakijan puolesta ja hänellä on tärkeä rooli turvapaikkaprosessissa. Yhdellä edustajalla on ollut liian monta lasta hoidettavanaan. Edustajien osaaminen ja koulutus on vaihdellut. Vuosikirjassaan 2017 lapsiasiavaltuutettu esitti, että edustajatoimintaa säätelevä lainsäädäntö koottaisiin yhteen. Lapsiasiavaltuutettu esitti, että muun muassa edustajien kelpoisuudesta, osaamisen päivittämisestä ja tehtävänkuvasta säädettäisiin tarkemmin. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota siihen, että jokaiselle alaikäiselle oleskeluluvan saaneelle tulisi myöntää ripeästi kuntapaikka.

Anssi Pirttijärvi

Kirjoittaja toimi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastajana helmi-joulukuun 2016 ja on toiminut lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastajana helmikuusta 2017 alkaen.

Lähteitä

Lapsiasiavaltuutettu: Yksin maahan tulleiden lasten edustajatoiminnassa vakavia ongelmia.
http://lapsiasia.fi/tata-mielta/tiedotteet/2016-2/lapsiasiavaltuutettu-yksin-maahan-tulleiden-lasten-edustajatoiminnassa-vakavia-ongelmia/


Lapsiasiavaltuutettu: Kuntien annettava kuntapaikka alaikäiselle turvapaikanhakijoille vaikka säätämällä tämä velvoittavaksi.
http://yle.fi/uutiset/3-9449593

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2017/04/LA_vuosikirja_2017_.pdf

1 kommentti:

  1. What statistical data or evidence does the article provide to support its arguments? Regard Telkom University

    VastaaPoista