Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu
Viime päivinä Suomen politiikassa on puhuttu arvoista. Enemmän kuin pitkään aikaan. Sanotaan jopa, että arvot ovat palanneet politiikkaan.
Ovatko arvot olleet kadoksissa vai ovatko arvot vain sopivasti valikoituja tilanteesta ja asiasta riippuen? Vai tunnistammeko vain omat arvomme? Joskus tuntuu unohtuvan, että vastakkaistakin mieltä olevalla voi yhtä hyvin olla perustelunsa lähtökohtana arvot. Arvojen ristiriidat ovat yleiset, mutta poliittisessa kskustelussa vähäisesti tunnistetut. Kaikki arvot eivät perustu esimerkiksi samaan käsitykseen yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvosta. Arvojen ristiriidat eivät saisi jäädä piiloon.
Viime vuosina monia valtion päätöksiä voi liittää markkinalähtöisyyteen, joka ei liene sellaisenaan puhdas arvo. Se on pikemminkin väline. Joka tapauksessa vapaan kilpailun ajatelleen muodostuvan yhteiskunnan ja yksilön eduksi laadun ja hinnan löytäessä vapaassa kilpailutilanteessa parhaan mahdollisen tasapainon sekä myyjän että ostajan näkökulmista. Kansalaisesta on tullut tässä yhteydessä kuluttaja, joka on vapaa valitsemaan. Markkinalähtöisyyteen ja vapaaseen kilpailuun liittyy ajatus vapaasta valinnasta ja rationaalisia valintoja tekevästä ihmisestä. Paljon vaadittu kansalaiselta, puhumattakaan lapsesta.
Esimerkit ovat hyvin monet; sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ”valinnanvapaus” mahdollistaen, sääntelyn purkaminen taksiliikenteestä, alkoholin myynninrajoitteiden purkaminen ja ylipäänsä alkoholin vapaampi saatavuus, kauppojen laajat aukioloajat.
Arvoista on ollut kyse myös esimerkiksi lasten päivähoito-oikeuden rajaamisessa lapsilta, joiden vanhempi on kotona. Tässä kohtaan on haluttu vahvistettavan vanhempien kasvatusvastuuta ja rajattu yhteiskunnan vastuuta lapsesta. Vaikka lapset asettuvat eriarvoiseen asemaan suhteessa palveluihin, nimenomaisesti perusteluna on ollut lapsen etu. Eikö paras paikka lapselle ole koti?
Maahanmuuttoon liittyvät monet muutokset ovat olleet nekin arvolähtöisiä. Esimerkiksi perheenyhdistämisen kriteerejä on tiukennettu. Suomessa yksin olevan lapsen tulisi pystyä vastaamaan tänne tulevan perheen elatuksesta eli vähän aikaa Suomessa olleen lapsen tulisi käytännössä pystyä saamaan keskituloisen suomalaisen palkka. Mikä arvo tämän taustalla?
Raha ja talous ovat mitä suurimmassa määrin arvolähtöisiä ympäristöjä. Valtiontalous ei ole pelkkää ekonomistien rationaalista päätelmää ja ennusteiden tekemistä. Se on valintoja muun muassa tarpeellisen ja tarpeettoman, yhteisen ja yksilön vastuun, kohtuuttoman ja kohtuullisen väliltä.
Arvot eivät siis ole kadonneet tai kuolleet politiikasta. Päinvastoin. Vaikka toisen mielipide ei miellytä, mielipiteen esittäjällä voi omastaan mielestään olla täysin perustellut ja oikeutetut vaatimukset ja arvopohja näille.
Viime päivien keskustelua arvoista olisi hyvä jatkaa. Puolueiden olisi syytä perustella, mihin arvoihin ne esityksensä pohjaavat. Ja kansalaisen olisi tarpeen pysähtyä pohtimaan, mitkä tämän yhteiskunnan arvot ovat.
Näitä pohdittaessa kannattaa tutustua YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttiin nro 14 lapsen edusta: http://lapsiasia.fi/wp-
content/uploads/2015/03/CRC_C_GC_14_julkaisu.pdf. Mitä kirjavammin lapsen edun määrittelemme, sitä heikompi ja eriarvoistuvampi yhteiskuntamme on.
Täällä meillä tehdään lasu ilmoitus jos vanhempi on töissä ja lapset silloin hoidossa. Eli syy oli että lasten kustannuksella ei saa olla töissä.
VastaaPoista"Politics or politics with values?" poses a fundamental question about the essence of governance and leadership. This thought-provoking inquiry challenges us to consider whether political decisions and actions are driven solely by power and expediency, or if they are anchored in a set of guiding principles and ethical considerations. It urges us to scrutinize the motivations behind policy-making and to evaluate the impact on society as a whole. This distinction is pivotal in shaping the kind of society we aspire to build: one driven by self-interest and power dynamics, or one rooted in values that prioritize the well-being and progress of all its members. This question prompts us to reflect on the nature of leadership and the potential for positive change when values are at the forefront of political decision-making.
VastaaPoistadeadly motorcycle accident virginia beach
fatal motorcycle accident in virginia
"Politics or Politics with Values?" poses a poignant question that resonates deeply in today's turbulent political landscape. In an era marked by division and discord, the distinction between mere politics and politics driven by values becomes increasingly significant. While the former often prioritizes partisan agendas and power dynamics, the latter embodies principles of integrity, compassion, and equity. Embracing politics with values means holding steadfast to moral compasses and advocating for policies that uplift and empower all members of society.
VastaaPoistaliving trust lawyer charlottesville va
"Politiikkaa vai politikointia arvoilla? Vaikea kysymys. Monesti politiikassa näyttäisi olevan enemmän kyse juuri politikoinnista, kun pyritään käyttämään arvoja hyväksi oman edun tavoittelussa. Olisiko parempi keskittyä puhtaasti politiikkaan, eli ratkaisujen löytämiseen yhteisten asioiden parantamiseksi, ilman oman edun tavoittelua? Tuntuu, että nykyään arvot usein taipuvat poliittisen pelin välineiksi sen sijaan, että olisivat ohjenuorana päätöksenteossa. Olisiko tärkeämpää palata arvojen ytimeen ja katsoa, miten ne voivat parantaa yhteiskuntaa, sen sijaan että niitä käytetään pelinappuloina vallan tavoittelussa?"
VastaaPoistadissolve protective order virginia