Lapsiosaamisen suurvallaksi

Talousnobelisti James Heckman on tehnyt maailman huipulle yltänyttä tutkimusta yhteiskunnallisten investointien tuotoista. Nobelistin johtopäätös on yksiselitteinen. Parhaan tuoton yhteiskunta saa investoimalla mahdollisimman kattavasti alle 5-vuotiaisiin lapsiin.

Tämä tulos on meidän otettava tosissaan.

Uusin geeni- ja aivotutkimus tukevat Heckmanin taloustieteen mallinnuksia. Kiinnostavaa myös on, että laajan Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät eniten alle 3-vuotiaat lapset, joilla on sosiaalisessa taustassa riskitekijöitä. Toistan, alle 3-vuotiaat.

Viisas maa rakentaa varhaiskasvatuksesta universaalin jokaiselle lapselle. Kyse ei ole päiväsäilönnästä, kyse on lapsen kasvun ja kehityksen tuesta. Kyse on osaamis- ja toimintakyvyn varhaisesta rakentamisesta.

Varhaiskasvatuksen on linkityttävä vahvemmin neuvolatoimintaan. Kiinnostavia ovat kuntien kokeilut, joissa neuvolatoimintoja viedään päiväkoteihin.

Ratkaisevaa on ymmärtää, että meillä on kaikki välineet tunnistaa oppimisvaikeudet noin 2-vuotiaasta. Kyseessä on radikaali lapsen kasvun ja kehityksen vallankumous, joka on käynnissä. Ensimmäistä kertaa pystymme saamaan jokaisen yksilön lahjat täyteen kukoistukseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä neurologisten arviointien tekeminen kattavasti neuvoloissa ja ongelmiin tuen saaminen varhaiskasvatuksessa ovat avain muun muassa koulupudokkuuden vähentämiseen.

Kun tässä kirjoitan varhaiskasvatuksesta, tarkoitan pitkäjänteistä ammattitaitoisen henkilökunnan pedagogisesti johtamaa kasvuympäristöä eli päiväkotia, jossa oppimisteknologian innovaatioiden hyödyntäminen leikin avulla on arkea.

Tiesitkö, että suomalainen GraphoGame opettaa Afrikassa lapsia lukemaan? Tulokset ovat savanneilla huikeita. Lapset ovat oppineet lukemaan GraphoGamen avulla noin 5 tunnissa, 10 minuuttia päivässä mobiilipeliä pelaten.

Me, Suomi, pystymme kukistamaan tästä maailmasta ja ihmiskunnasta lukutaidottomuuden! Tietysti. Miksipä emme, me Uno Cygnaeuksen jälkeläiset! Suomella on suuret mahdollisuudet nousta lapsiosaamisen suurvallaksi. Sitä emme ole.

Silti omista pojistamme joka kahdeksas ei osaa lukea perusopetuksen loppuvaiheessa. Lukutaito on heikentynyt radikaalisti koko 2000-luvun. Heikkoja lukijoita on pojista 18 prosenttia, joka kahdeksas ei käytännössä osaa lukea lainkaan.

Emme ole siis hyödyntäneet täysimääräisesti sitä, mitä itse olemme maailmallekin jo vieneet.

On käännettävä sivu. On ryhdyttävä voimakkaasti edistämään oppimisen, kasvun ja kehityksen vallankumousta. On vietävä läpi niin sanottu Educare-malli jokaiseen päiväkotiin – näin ei vielä ole. Lasten neurologiset arvioinnit on tehtävä 2–3-vuotiaista alkaen jokaiselle lapselle. Tukitoimet on rakennettava kolmiportaisen mallin mukaisesti päiväkoteihin. Lastentarhanopettajia, joiden tutkinto on muutettava varhaiskasvatuksen maisteriksi ja heitä kutsuttaisiin varhaiskasvatuksen opettajiksi, on koulutettava Suomeen merkittävästi lisää seuraavien 10 vuoden aikana. Oppimisteknologian ja -ympäristöjen kehittämiseen on varattava merkittävä osuus Suomen t&k-rahoista.

Ja päiväkotien kyltit on päivitettävä. Uusi on: leikkikoulu. 4–5-vuotiaat ovat leikkikoulussa, 6-vuotiaat esikoulussa.

Tuomas Kurttila

Kirjoitus julkaistu kirjassa "26 syytä uskoa Suomeen" (toim. Sanni Grahn-Laasonen)