Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu
Leo Nyqvist, professori, Turun yliopisto
Pääministeri Sipilän hallitus on antanut ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan tehtäväksi valmistella ehdotus lastensuojelun laadun turvaavaksi tiekartaksi vuoden 2018 loppuun mennessä.
Lastensuojelu tarvitsee syvällisen ja rohkean reformin. Monissa kunnissa on jo työ käynnistynyt ilman valtiovallan ohjausta. Viime vuosina monet kunnat ovat hoitaneet lapsiperheiden arkisia palveluita, kuten kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, kuntoon. Palveluita löytyy tarpeen mukaan, laadukkaasti sekä ilman lastensuojelun asiakkuutta ja byrokraattista arviointimyllyä.
Kunnilla on ollut motivaatiota toimia viisaasti – se on tuottanut säästöä. Samassa budjetissa on nähty ehkäisevän työn tuotot, kun raskaita ja kalliita korjaavia palveluita on pystytty vähentämään.
Uusimpien lastensuojelutilastojen mukaan vuoden 2016 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 330 lasta ja nuorta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 57 784 lasta ja nuorta.
Tosiasia on, että sosiaalityöntekijät eivät ehdi tavata sijaishuollossa olevia lapsia riittävästi. Perheet ovat raskaissa arviointimyllyissä ilman tukea. Sosiaaliasiamiehet ovat heikosti saatavilla.
Päättäjien valtakunnan tasolla on käynnistettävä lastensuojelun normitalkoot. Lähtökohtana on lastensuojelulain rajaaminen.
Lastensuojelulain 3 a §:n mukaan ehkäisevää lastensuojelua annetaan, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Termi on sekava ja täysin turhaan lastensuojelulla raskautettua. Termistä ehkäisevä lastensuojelu tulisi luopua ja sitä koskevat lastensuojelulain säännökset kumota. Sama normipurku koskisi myös lastensuojelun avopalveluita. Nämä palvelut löytyvät eri säädöksistä, kuten sosiaalihuoltolaista, tavanomaisina lasten ja perheiden palveluina.
Jo näillä toimin valtio pystyy ottamaan vahvemman vastuun lastensuojelun sijaishuollossa olevista lapsista. Nyt näiden lasten tuen tarpeisiin ei lastensuojelussa pystytä vastaamaan. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Lisäksi neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät lapset ja nuoret jäävät usein heitteille ja päätyvät lastensuojelulaitoksiin, joissa heidän tilanteensa vain heikkenee.
Lastensuojelun reformin on ulotuttava rohkeasti perustuksiin. Lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan liiketaloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle. Yksityisiä perhekoteja ja yrityksiä tarvitaan, mutta toiminnasta tulevat tuotot on palautettava lastensuojelun laadun parantamiseen. Miksi voiton tavoittelu sopii lastensuojeluun, haavoittuvimpiin, kun maailman ykkösluokan kouluihin se ei sovi?
Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Jotta valvonta toimisi, on jokaiselta sijaishuollossa lapselta kerättävä säännöllisesti arviotietoa lastensuojelun toimivuudesta. Tätäkään ei Suomessa valtio ole saanut hoidetuksi.
Lastensuojelu tarvitsee reformin. Selvitykset voivat tuottaa sinänsä arvokasta analyysiä. Selvityksiä on kuitenkin viime vuosina ja aikoina tehty erinäisissä hankkeissa vinot pinot. Sosiaali- ja terveysministeriöllä tulisi olla jo kaikki edellytykset johtopäätösten tekemiseen. Se tarkoittaa lastensuojelun reformia.
Kirjoitus on julkaistu useissa eri lehdissä Suomessa alkaen 14.2.2018.
Rohkea puheenvuoro ja täyttä asiaa! Valitettavasti lastensuojelun ammattilaiset eivät halua käydä asioista dialogia vaan monologeja. Tämä puheenvuoro halutaan vaieta unohduksiin. Yliopsistossa voidaan opetaa, miten asiat kuuluu hoitaa, mutta työpaikalla sosiaalitoiessa työntekijät opetetaan talon tavoille, jotka eivät aina ole hyvän hallintotavan mukaisia. Lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheensä ovat liian heikkoja käyttääkseen valitusteitä, jotka käytännössä bvat melko tukossa. Huostaanotetut lapset ovatlähes poikkeuksetta huostaanotettuina täysi-ikäisyyteen asti, koska kotiuttamismahdollisuudet jätetään huomiotta lähes poikkeuksetta.
VastaaPoistaOlen lähestynyt lukuisia kertoja lasten suojelun ja lasten huostaanottojen läpinäkymättömien, perustettomien toimintojen ja suoranaisen ihmisoikeusrikkomusten ja julmuuksien takia mm. lapsiasiavaltuuttu Tuomas Kurittua, lapsiasiavaltuutetun toimistoa, lukuisia poliitikkoja, kuten ministeri Annika Saarikkoa. Vastaus on ollut aina sama: "en ota kantaa yksittäistapaukseen". Miten tytön ja naisen ympärileikkaus/ genitaalien silpominen voi olla enemmän yleinen tapaus kuin lapsen huostaanotto epämääräisin perustein tai perusteitta ?
VastaaPoistaLapsi 1. huostaanotettiin Turussa 5 kk ikäisenä aiheesta. Nyt hän on neljävuotias eikä mitään järkeviä perusteita kodin ulkopuoliselle sijoitukselle ole ollut kahteen vuoteen. Sosiaalityöntekijät evät ole suostuneen huostaanoton purkuun perusteena että lapsi ei ole kiintynyt vanhempiinsa. Miten hän voisi olla kehenkään kiintynyt, kun vanhemmat saavat tavata lastaan kerran kolmessa viikossa kolme tuntia kerrallaan ja sijaiskodit ovat vaihtuneet monesti? hallinto-oikeus ei kykene huomioimaan että kyseessä on lapsi, joka tarvitsee pysyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen.
Lapsi 2. Kaarinalaiset vanhemmat saivat lapsensa takaisin seitsemän (7) vuoden viiveen jälkeen v 2017. Vasta viidennen sosiaalityöntekijän vaihdettua, lapsi palautettiin kotiin, koska tämä sosiaalityöntekijä halusi noudattaa lakia eikä nähnyt sijaishuollolle olleen mitään syytä useaan vuoteen.
Lapsi 3. Turkulainen ala-aste-ikäinen lastenkotiin sijoitettu lapsi on vieroitettu suvustaan ja vanhemmastaan ilman minkäänlaisia totuuteen perustuvia, läpinäkyviä syitä. Lapsen ja perheen sekä suvun yhteinen tulevaisuus on hämärän peitossa. Lapsi ei ole päässyt lomille ollenkaan ainoana lapsena sijaishuollossa. Herää kysymys, minkälainen lapsi ylpäätään tarvitsee vankilanomaista laitoshoitoa nyky-Suomessa? Miten lapsen käytösongelma paranee, ettei saa olla missään tekemisissä sukunsa kanssa?
Lapsi 4. turkulainen aikuisiän piakon saavuttava nuori ei ole päässyt joululomille vanhempansa luokse seitsemään vuoteen. Sek' lapsi että lapsen vanhemmat ovat anoneet lomia vuosittain. Miten joululoma voi vahingoittaa lasta niin, ettei häntä ainoana laitoksessa voi päästää kotiin, jossa asuu veljet ja siskot. Kehitysvammaisiakaan ei nykyään säilötä ja eristetä laitoksiin. Suomen valtio pyysi anteeksi laitoksiin sijpitetuilta lapsilta vupnna 2016. Miten Suomen valtio sallii tämän kaltoinkohtelun jatkuvan edelleen?