Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu
Itsenäinen Suomen tasavalta täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomen siirtyminen kohti demokraattista oikeusvaltiota alkoi kuitenkin jo vuonna 1906, kun takapajuinen säätyedustuslaitos muuttui demokraattisesti valittuun parlamenttiin. Ensimmäistä kertaa kaikki 24-vuotiaat kansalaiset saivat äänestää. Valta oli annettu kansalle, jota parlamentti edustaa. Suomi sai samassa yhteydessä säädökset yhdistymis-, kokoontumis- ja painovapaudesta.
Suomen demokratian tilaan kohdistui huolta 2000-luvun alussa. Äänestysprosenttien lasku, parhaimmista vuosista hiipunut yhdistystoiminta sekä oppilaiden heikko kokemus kouluosallisuudesta saivat hallituksen perustamaan kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman vuosiksi 2003-2007.
Politiikkaohjelman päättymisestä on ensi vuonna kulunut kymmenen vuotta. Silti sen pohdinnat ovat käyneet yhä ajankohtaisemmiksi. Valtion ylimmässä poliittisessa johdossa on suurin vastuu demokratian tilasta ja sen puolustamisesta.
Vuosina 1999 ja 2009 on toteutettu nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus (ICCS). Tuoreimmat tulokset julkistetaan ensi vuonna.
Moni ei ymmärrä, että suomalaisten nuorten valmius laittomien keinojen käyttöön on ollut viime vuosina selvässä kasvussa.
Kehitys on ollut sama suuressa osassa Eurooppaa, mutta Suomessa laittomien keinojen käytön kasvu on ollut muihin Pohjoismaihin verrattuna selkeästi suurempaa. Suomessa nuoret maahanmuuttajakriittiset koululuiset suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa.
Kovat asenteet löytyvät erityisesti pojilta. Pojista lähes puolet ajattelee, ettei Suomessa maahanmuuttajilla tulisi olla oikeutta puhua omaa kieltään. Nämä pojat ovat 14-vuotiaita.
Suomella on merkittävä ongelma koventuneissa asenteissa, mutta myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten heikossa hyvinvoinnissa ja heikossa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Mitä huonommin maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, sitä kovemmiksi käyvät valtaväestön asenteet heitä kohtaan. Tämä kierre on katala.
Ääriliikkeiden nujertaminen vaatii yhtäältä osan nuorista kovien asenteiden kohtaamista ja toisaalta maahanmuuttajien parempaa integraatiota.
Ongelmia ei ole varaa peitellä ja silotella. Osalla maahanmuuttajataustaisista nuorista arki sujuu hyvin huonosti. Koulussa ei pärjätä, rikkeitä on paljon, päihteiden käyttö on huomattavan yleistä ja suhteet vanhempiin ovat heikot. Koti ei ole näille nuorille turvaa, vaan pikemminkin ristiriitaa.
Suomeen tarvitaan lisää koulupoliisitoimintaa, kouluihin nuorisotyötä ja opettajille valmiuksia demokratiakasvatukseen. Koulupoliisitoiminta ei ole vartiointia, se on kasvatusta ja keskustelua oppilaiden kanssa. Oppilashuoltoa on vahvistettava. Varhaiskasvatukseen, päiväkoteihin, on varmistettava maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen.
Demokratiaa on puolustettava. Tosiasiat pitää kohdata. Ääriliikkeet on nujerrettava. Viisaasti, mutta lujasti. Suomessa ja koko Euroopassa.
Kirjoitus julkaistu Demokraatti-lehdessä 6.10.2016
Maahanmuuttokriittisyys on poliittinen kanta ja siten täysin demokratian mukaista. Tosin vasemistolaisille demokratia on merkinnyt jotain muuta, lähinnä tietä sosialistiseen yhteiskuntaan, jossa demokratiaa ei enää tarvita.
VastaaPoistaKaikenlainen väkivalta on tuomittavaa oli kohde tai motiivi mikä tahansa.
Tuollainen puhe ihmisten nujertamisesta on myös täysin tuomittavaa. Mikä kohu tulikaan Immosen taistelupuheista. Tämä on pahempaa. Voisitte jättää edes lapset rauhaan propagandaltanne. Koulun tehtävä on opettaa, vanhempien tehtävä on kasvattaa.
14-vuotias ei jäsennä vielä asioita. Se, ettei esimerkiksi koulussa puhuta kieltä, jotka muut eivät ymmärrä on vain hyvä asia. Oman kielen käyttö mitenkään edistä kotoutumista vaan on pahinta myrkkyä sille. Yksityiselämässä toki kukin saa puhua mitä haluaa.
Kantanne on hyvin asenteellinen: maahanmuuttaja on uhri, suomalainen rikollinen, joka pitää nujertaa. Kuitenkin käytännössä väkivalta menee juuri toisinpäin. Missä olitte pari vuotta sitten, kun mamujengit ryöstivät suomalaisnuoria?