Nuorisotyö kouluyhteisöjen tueksi

Tämän hallituskauden yksi kärkihankkeista on peruskoulutuksen kehittäminen. Tavoitteena on esimerkiksi lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin nostaminen sekä kouluviihtyvyyden parantaminen. Edistämällä koulurauhaa pyritään varmistamaan se, että opettajat voivat keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen.

Hallituksen linjausten näkökulmasta nuorisotyön ja koulujen yhteistyölle on nyt entistäkin suurempi tilaus. Tutkimukset osoittavat, että nuorisotyöntekijät pystyvät koulussa vastamaan moniin sellaisiin lasten ja nuorten tarpeisiin, joihin opettajat eivät pysty tai ehdi vastata. Nuorisotyöllä on vahvuuksia esimerkiksi oppilaiden ryhmäyttämisessä ja osallisuuden edistämisessä, jotka ovat ratkaisevia toimenpiteitä koulurauhan parantamisessa ja kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä.

Ennen kaikkea nuorisotyö pystyy vastaamaan lasten ja nuorten valtavaan tarpeeseen tulla kohdatuksi. Tähän tarpeeseen ei nykyisin pystytä riittävästi vastaamaan. Yli puolet yläkoululaisista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Lisäksi jopa 68 prosenttia toistuvasti kiusatuista tai toisten kiusaamiseen osallistuneista peruskoulun kahdeksas- tai yhdeksäsluokkalaisista ilmoittaa, etteivät koulussa työskentelevät aikuiset puutu kiusaamiseen. Kohtaamista lisäämällä pystyttäisiin vaikuttamaan merkittävästi oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen.

Suomalainen koulu on historiallisesti ollut jokseenkin suljettu tila, jossa oppilaat ovat olleet alisteisia aikuisten valta-asetelmalle. Tulevaisuuden peruskoulua ideoineiden asiantuntijoiden mielestä uudessa, nykyistä avoimemmassa koulussa on opettajien lisäksi paljon muitakin aikuisia, esimerkiksi juuri nuorisotyöntekijöitä. Heidän kanssaan oppimista toteutetaan muutenkin kuin vain luokkahuoneissa. Koulu kiinnittyy lasten ja nuorten arkeen, ja siksi he tarvitsevat koulussakin aikuisia, jotka eivät vain opeta ja arvioi. Nuorisotyön pitää olla siellä, missä nuoret ovat. Siksi lapsiasiavaltuutettu on vuosikirjassaan esittänyt, että nuorisotyötä integroitaisiin peruskouluun.

Nuorisotyön ja koulujen yhteistyö ei ole uusi asia. Sitä on tehty jo 1990-luvulta lähtien ja maassamme on monia paikkakuntia, joissa nuorisotyö on onnistuneesti tullut kouluihin. Valtakunnallisesti asiassa ei kuitenkaan ole tapahtunut läpimurtoa. Haasteita on koettu sekä koulun rakenteissa ja toimintakulttuurissa että nuorisotyön toimintatavoissa, joita on leimannut suunnittelemattomuus ja satunnaisuus. Toimivan moniammatillisen toimintaympäristön kehittäminen vie aikaa, mutta onnistuessaan se edistää lasten ja nuorten oikeuksia ja hyvinvointia entistä paremmin.

Nykyisin lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat kouluille mahdollisuuden tehdä moniammatillista yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja liittää koulutyö ympäröivän yhteisön elämään. Suoraa kirjausta nuorisotyöstä kouluissa ei kuitenkaan opetussuunnitelman perusteista löydy, joten vastuu nuorisotyön ja koulun yhteistyön kehittämisestä on paikallisella tasolla, kunnissa. Haasteena on se, miten olemassa olevia mahdollisuuksia ja resursseja pystytään hyödyntämään joustavasti. Erityisesti rehtoreiden rooli asian edistämisessä on aiempien kokemusten mukaan keskeinen.

Terhi Tuukkanen
YTT, ylitarkastaja
Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Lähteet:
Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto.
Kolehmainen, M. & Lahtinen, P. 2014. Nuorisotyötä koulussa. Yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hanke.
Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2015. Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta? Hallituskausi 2011-2015 lapsen oikeuksien näkökulmasta. Saatavilla osoitteessa http://lapsiasia.fi/aineistot/vuosikirjat/.
Ouakrim-Soivio, N., Rinkinen, A. & Karjalainen, T. (toim.) 2015. Tulevaisuuden peruskoulu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:8.
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla osoitteessa www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index.

Kirjoitus on julkaistu 31.8.2015 Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksen verkkosivujen puheenvuoroissa (www.koordinaatti.fi)